Ruusut ja Risut   Tällä sivulla ovat kaikki aikaisemmat neptunetin Ruusuja ja Risuja aiheet.  Niitä lisätään tähän sitä mukaan kun poistetaan pääsivulta. Risuja (10.11.09) Netin lomakkeista Kauan sitten kehitettiin tuotteita insinöörien pöydillä tai laboratorioissa.  Kun tuote oli valmis sitä ryhdyttiin valmistamaan.  Jos se oli hyvä, niin se meni kaupaksi, jos huono, niin ei mennyt. Sitten kehitys kehittyi ja ryhdyttiin testaamaan tuotteita ennen niiden joukkotuotannon aloittamista.   Testejä tehtiin jo lopullisten käyttäjien keskuudessa eikä enää vain laboratorioissa.   Huonojen tuotteiden riski väheni selvästi, sitä enemmän mitä perusteellisempaa loppukäyttäjien kokeilu oli. Nyt eletään monessa tietotekniikan asiassa noita aivan aluksi mainittuja aikoja.  Tietokonexpertit tekevät esim. lomakkeita, joita sitten pitäisi netissä kuluttajien täyttää.  Niiden täyttäminen on monesti vaikeata ja välillä ilman tapauskohtaista lisäinfoa mahdotonta.  Tarvitaan vähintään soittoja lomakkeen paikkaan - ellei luovu koko jutusta. Syynä on se, että ei ole tullut mieleen kokeilla lomakkeita tavallisilla ja lopullisilla käyttäjillä.  Tulee virheitä.  Esim. eläkeläiseltä vaaditaan työpaikkansa ilmoittamista, muuten ei lomakkeen lähetys etene (esim. Nordean Mastercard anomus).  Miten paljon tuleekaan turhaa tiedustelua, selvittelyä ja liikennettä kun huolellisemmin suunnitelluin ja KOKEILLUIN lomakkein ei sitä tarvittaisi.  Ollaan vasta siinä vaiheessa, että suunnitelmat syntyvät experttien pöydillä ja tulevat sellaisenaan käyttöön. Risuja (1.11.09) YLElle ja kumppaneille Tämänkertaiset risut ojennetaan YLElle ja sen kumppaneille Digitaa myöten.  Meillä Suomessa on vallalla suureellinen tekninen kehitys.  Sen alttarille voidaan surutta uhrata monenlaista - ja nimenomaan asiasta tietämättömien kuluttajien etuja. Aivan tuoreessa muistissa on digilähetyksiin siirtyminen.  Asialla oli niin kiire ja se oli niin huonosti valmisteltu, että kuluttajaa potkaistiin suoraa päähän.  Piti olla eturivin maita, jotka luopuvat kokonaan analogisista lähetyksistä.  Suomi jyrää, mutta tavalliset TV:n katselijat vain jäävät jyrän alle. Aivan uusi tekninen seikkailu tulee tapahtumaan TV lähetysten teräväpiirron kohdalla.  Nyt on jo jonkin aikaa kokeiltu ja markkinoitu vastaanottimia, joissa on HD eli teräväpiirto-ominaisuudet.  Kaupoissa on suorastaan jonkinlainen myyntietu sillä, että myydään juuri HD sopivia laitteita, vaikka vain harva kuluttaja niitä voi vielä käyttää.  Full HD tai HD Ready sen pitää olla! Mutta mitä onkaan taas tapahtumassa.  Ainakin jos jatketaan tähän asti suunniteltua suureellista kehityslinjaa.  (Mikähän sen voisi estää?)  Nykyinen teräväpiirtotekniikan lähetysmuoto on DVB - t1.  Mutta jo ensi vuonna pannaan lähetystekniikka uusiksi ja otetaan käyttöön DVB - t2 järjestelmä.  Nykyisellä DVB - t1 tekniikalla varustetuilla televisoilla ei teräväpiirtolähetyksiä silloin enää näy.  Pitää taas mennä kauppaan ja hankkia uusi digiboxi, vaikka TV olisi juuri ostettu tuliterä ja kovasti mainostettu Full HD. Miksi meillä otetaan käyttöön tekniikoita ja niihin myydään laitteita, jotka yht' äkkiä vanhenevat, ilman mitään ennakkotietoa kuluttajille?  Me marssimme taas kauppaan kuin karjalauma ja ihmettelemme, että ainako pitää olla erillisiä digiboxeja käytössä. Juu, juu, mutta kun kehitys kehittyy, sanovat tekniset päättäjät.  Siis on  näköjään luvallista myydä tuotteita ja seuraavassa hetkessä sanoa, että pulitapas taas parisataa, muuten ei laitteesi hienoudet toimi. Tekninen kehitys on suotavaa ja positiivinen ilmiö.  Mutta siihen  tulisi suhtautua kaikki osapuolet huomaavalla tavalla.  Meillä vain perinteisesti juuri kuluttajan yli kävellään, muutoksista ei kerrota, niitä ei valmistella eikä niihin anneta sopeutumis- ja ylimenoaikoja.  Tämän surullisen tilanteen varmistaa sekin, että poliittiset päättäjät (ohjaavat YLEä!) eivät ymmärrä näistä asioista yhtään mitään. Eikä heillä näy olevan taipumusta tehdä kysymyksiä; miksi, onko tämä tarpeen, kuka on maksumies...   Heille selitetään, että näin on nyt ihan pakko menetellä.  Pane allekirjoitus tohon riville.  Risuja (1.5.09) tukifoorumeille Netti on tuonut yrityksille monenlaisia mahdollisuuksia lisätä ja parantaa palveluitaan.  Alun perin kai on ollut ajatuksena, että tukifoorumit toisivat nimensä mukaiseksi lisää kanavia palveluihin. Niin on varmasti joskus käynyt ja niin voi käydä vieläkin.  Mutta valitettavan moni tukifoorumi on jämähtänyt mitääntekemättömäksi kiertotieksi ylläpitää todellisia palveluita.  On menty jopa siihen, että asiakkaiden palvelulla rahastetaan esim. maksullisen puhelinneuvonnan muodossa. Yhä harvemmassa tukifoorumissa on enää minkäänlaista panosta sillä osapuolella, jonka palvelusta itse asiassa olisi kyse.  Sen takia  kysymykset jäävät vaille vastausta.  Välillä täytyy oikein ihmetellä, että onko tämä myös perimmäinen tarkoitus?  Ehkä ei haluakaan vastata kysymyksiin ja tällä systeemillä niistä pääsee. Myös tukifoorumien ylläpito on kovasti puutteellista.  Ehkäpä vielä niin, että jos kyse on esim. maksuttomista tietokoneiden ohjelmista tai tietokoneisiin liittyvistä palveluista, niin sitä heikompaa palvelu on.  Sehän on vapaaehtoista neuvontaa, on tietysti hyvä perustelu.  Mutta onko se riittävä, sillä aivan samalla vaivalla voisi näitä tukifoorumeita kehittää paremmiksikin.  Jos tukifoorumin pitäisi opastaa, niin missä ovat sen oppaat?  Siellä täällä eri kielisiä, mutta missään ei selkeää paikkaa tai luetteloa oppaista? Kummallista on, että laajemmin ei ymmärretä (lue: hyväksytä), että hyvä palvelu on ylläpitäjälleen parasta mainosta.   Se säilyttää asiakkaat ja tuo uusia.  Se edistää kauppaa ja luo hyvää mainetta. Se on todellista yhteistyötä asiakkaiden kanssa, ei tyhjiä korulauseita. Ruusuja (1.5.09) tukifoorumille? Onko tiedossasi jokin tukifoorumi, joka on hyvin toimiva ja palveleva.   Sellainen josta todennäköisesti saa myös vastauksen kysymykseen?   Jos on niin kerro se netpunetin palautteessa!  Sellainen on ehdottomasti kauniiden kiitosruusujen arvoinen, kuten myös vinkin lähettäjä. Ruusuja  (1.3.09) HelMet verkkokirjastolle Pääkaupunkiseudulla (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) toimii niiden kirjastojen verkkopalvelu.  Tämä HelMet verkkokirjasto on erinomainen apuväline kun lainaa kirjoja ja haluaa tehdä esim. kysyttyjen kirjojen varauksia.  Verkkokirjasto kierrättää kirjoja kirjastoista toiseen ja siten mahdollisuudet asiakkaiden toivomiin kirjoihin ovat todella hyvät. Kiitoksen arvoista on, että huolimatta kirjastotoimeen liittyvistä määrärahojen niukkuuksista on pystytty kehittämään näin hyvä palvelu- ja toimintamalli.  Se käyttää nykyistä nettitekniikkaa.  Siitä huolimatta ei asiakkaiden palvelua ohjata jonnekin tukifoorumiin, jossa asiakkaat saisivat vain tukea toinen toisiaan, vaan helposti saa kontaktin myös henkilökuntaan.  HelMet verkkokirjasto kirjoittaa ja puhuu myös ruotsia sekä englantia.  Hienosta suorituksesta paljon ruusuja! Tässä linkki, mistä palvelut voi todeta ja niitä käyttää: HelMet verkkokirjasto Risuja (1.3.09) Postille Risujen saajia on neptunetin listoilla useita jonossa.   Mutta aivan päällimmäisenä suorastaan numero ykkösenä on Itella eli Suomen posti.  Siitä on muodostunut valtio valtiossa eikä kenenkään kontrolli tai käskyvalta siihen ulotu.  Meillä on postimaksut huomattavasti kalliimpia kuin muissa maissa.  Outoa on, että postin kulku meiltä muualle maksaa selvästi enemmän kuin muualta tänne. Eikä talouspuoli ole vielä kaikki, sillä kyse on myös palvelujen puuttumisesta.  Postitoimipaikkoja on radikaalisti vähennetty.  Nyt niitä ei ole enää välttämättä edes oman kunnan alueella.   Eikö postilla ole enää mitään velvollisuutta huolehtia postinjakelusta? Siellä on ovelasti yhtiöitetty ja jaettu postin kokonaisuus pienempiin osiin.  Näistä osista yhteen kuuluvat postitoimipaikat.  Sitten katsotaan, että tämän yksikön pitäisi tuottaa yhtä paljon kuin kuluttaa, ja mieluummin enemmänkin.  Jos ei tuota "ei ole rahaa toimipaikkojen ylläpitämiseen".  Näin on kovin helppo sanoa, kun muut yksiköt sitten hoitavat sitä tuottoisampaa toimintaa.  Ei ole rahaa, vaikka maksut ovat ennätysluokkaa!  Aika hirveetä! Ruusuja (15.1.09) YLE on avaamassa äänitehosteiden arkistoaan yleisölle. Eikä vain kuuntelemaan vaan myös vapaasti käyttämään niitä. Alkuvaiheessa avautuu n. 250 tehosteen valikoima kotivideoiden ja -äänittäjien käytettäväksi. Tehosteita voi hyödyntää myös vaikka äänipostikorteissa. Radion arkisto sisältää n. 80.000 tehosteääntä. Tarkoitus on laajentaa yleisön käyttömahdollisuuksia koko ääniarkistoa myöten. Neptunetin uuden sivuston ensimmäinen ruusu annettakoon siis YLElle. Hieno juttu, että harrastajia tuetaan! Tässä linkki: YLE Tehosto Risuja (15.1.09) Läheinen tietokonetarvikekauppa on laittanut esille kyltin. Siinä sanotaan, että liike ei hyväksy tavaroiden palautusta, vaan ainoastaan voi vaihtaa toiseen. Ja vaihto-oikeus on 7 päivää. Meillä on Suomessa jo yleisesti totuttu siihen, että tavaroilla on täysi palautusoikeus, yleensä 8 pv aikana.  Tätä taustaa vasten on erikoista ja valitettavaa kehitystä jos palautusoikeutta yritetään poistaa. Kuinka moni lähtee riitelemään liikkeiden kanssa tai huutamaan apuun esim. kunnan kuluttaja-asiamiestä riitatapauksissa? Onko tässäkin ajateltu niin, että myyntihän voisi kärsiä palautuksista. Eikä kukaan kuitenkaan asiasta lähde lakitupaan asti riitelemään. Mitä sitten voisi tehdä? Ainakin minä tein sen minkä kuluttajan aina kannattaa tehdä jos oikeutetut edut vaarantuvat. Se on äänestäminen jaloilla. En ollut mitään palauttamassa kun en ollut mitään ostanutkaan. Mutta en tule ostamaankaan. Adjö kauppa, et ole onneksi ainoa.